Avuksi asiakkaille jotka ovat ostaneet ruokavalion ja haluavat saada lisätietoa sen sisällöstä!

LUKUOHJE

Kcal - Energia

  • Mittayksikkö kJ Kilojoule, kcal Kilokalori

Energiaa saadaan ruoan rasvasta, proteiinista, hiilihydraatista ja alkoholista. Energian yksikkö on kilojoule (kJ). Yksi kilojoule vastaa 0,239 kilokaloria (kcal). Kullakin energiaravintoaineella on ominainen kyky tuottaa energiaa. Rasvan energiakerroin on 37 kJ/g (9 kcal/g), proteiinin ja hiilihydraatin 17 kJ/g (4 kcal/g), alkoholin 29 kJ/g (7 kcal/g), kuidun 8 kJ/g (2 kcal/g), orgaanisten happojen 13 kJ/g (3 kcal/g) ja sokerialkoholien 10 kJ/g (2,4 kcal/g). *

Hiilihydraatti imeytyvä

  • Mittayksikkö: gramma, g

Hiilihydraatit ovat kasvikunnan tuotteille ominaisia, energiaa tuottavia aineita. Finelissä imeytyvä hiilihydraatti lasketaan sokereiden ja tärkkelyksen summana. Imeytyvästä hiilihydraatista elimistö saa glukoosia eli veren sokeria, joka tuottaa elimistössä energiaa 17 kJ/g (4 kcal). Imeytyviä hiilihydraatteja ovat sokerit ja tärkkelys. Sokereita ovat mono- ja disakkaridit kuten sakkaroosi, glukoosi, fruktoosi, laktoosi ja maltoosi. *

Sokeri

  • Mittayksikkö: gramma, g

Sokerit ovat hiilihydraatteja, jotka koostuvat yhdestä (monosakkaridit) tai kahdesta (disakkaridit) sokeriyksiköstä. Monosakkaridit imeytyvät sellaisenaan ja disakkaridit hajoavat nopeasti. Tavallisimmat monosakkaridit ovat glukoosi, fruktoosi ja galaktoosi, joista puolestaan koostuvat ravinnon yleisimmät disakkaridit laktoosi, maltoosi ja sakkaroosi. *

Kuitu, kokonais-

  • Mittayksikkö: gramma, g

Ravintokuiduksi kutsutaan imeytymättömiä hiilihydraatteja. Vaikka kuitu ei imeydy, sillä on lukuisia tehtäviä ihmisen ruoansulatuskanavassa. Se lisää kylläisyyden tunnetta, hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja sitoo sappihappoja alentaen veren kolesterolia. Kuitua saadaan kaikista kasvikunnan tuotteista, etenkin rukiista ja kokojyväviljasta. Finelin ravintokuituun kuuluvat selluloosa, hemiselluloosa, ligniini, kasvikumit ja pektiini (AOAC:n menetelmä). *

Orgaaniset hapot

  • Mittayksikkö: gramma, g

Orgaaniset hapot ovat kasvikunnan tuotteissa esiintyviä yhdisteitä. Orgaanisten happojen energia-arvo on 13 kJ/g (3 kcal/g). *

Tärkkelys

  • Mittayksikkö: gramma, g

Tärkkelys on polysakkaridi, joka muodostuu tuhansista glukoosiyksiköistä. Tärkkelyksen pilkkomiseen tarvitaan useita ruoansulatusentsyymejä. Suurin osa ruoasta saatavista hiilihydraateista on tärkkelystä. Tärkeimmät tärkkelyksen lähteet ovat viljavalmisteet, riisi ja peruna. *

Polysakkaridi, vesiliukoinen ei-selluloosa

  • Mittayksikkö: gramma, g

Vesiliukoisiin polysakkarideihin kuuluvat mm. pektiini, beetaglukaani ja kasvikumit. *

Kuitu veteen liukenematon

  • Mittayksikkö: gramma, g

Veteen liukenematon kuitu kattaa selluloosan, ligniinin ja liukenemattomat polysakkaridit. *

Proteiini

  • Mittayksikkö: gramma, g

Proteiinit koostuvat yhteensä 20 eri aminohaposta, joista kymmentä ihmisen elimistö ei pysty itse valmistamaan, vaan ne täytyy saada ruoasta. Aminohapot toimivat rakennusaineina kudos- ja entsyymiproteiineissa sekä monissa hormoneissa ja hermostollisissa välittäjäaineissa. Proteiinissa on energiaa 17 kJ (4 kcal) grammaa kohden. Proteiinin ylimäärä ei varastoidu vaan muuttuu elimistössä rasvaksi. *

Alkoholi

  • Mittayksikkö: gramma, g

Alkoholi on nautintoaine, joka vaikuttaa kehon kaikkiin elimiin ja voi aiheuttaa vaurioita. Runsaalla alkoholinkäytöllä on todettu olevan yhteyttä kohonneeseen verenpaineeseen, sydämen ja maksan toimintahäiriöihin sekä syövän syntyyn. Se voi johtaa myös hyödyllisten ravintoaineiden liian vähäiseen saantiin puutteellisen ruokavalion vuoksi. Puhtaassa alkoholissa (etanolissa) on energiaa 29 kJ (7 kcal) / g. *

Rasva

  • Mittayksikkö: gramma, g

Kokonaisrasva tarkoittaa kaikkien ruoan sisältämien rasvaliukoisten aineiden yhteismäärää. Suurin osa ravinnon rasvasta on triglyserideinä, mutta kokonaisrasva sisältää myös fosfolipidit ja sterolit. Rasvat toimivat solujen rakennusaineina, osallistuvat hermoston toimintaan, hormoniaineenvaihduntaan ja kasvuun. Rasva tuottaa 37 kJ (9 kcal) energiaa grammaa kohden. Suomalainen ruokavalio sisältää enemmän rasvaa kuin suositellaan. *

Rasvahapot yhteensä

  • Mittayksikkö: gramma, g

Rasvahappojen yhteenlaskettu määrä perustuu yksittäisten rasvahappojen määrittämiseen. Rasvahapoiksi lasketaan monityydyttymättömät, yksittäistyydyttymättömät, tyydyttyneet rasvahapot sekä transrasvahapot. Lisäksi kokonaisrasvahappopitoisuus voi sisältää rasvahappoja, joiden rakennetta ei tunneta. *

Pufa

  • Mittayksikkö: gramma, g

Ruoasta saatava rasva on triglyseridinä, joka sisältää kolme rasvahappoa. Rasvahapot määräävät rasvan ominaisuudet. Paljon tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävät rasvat ovat pehmeitä tai öljymäisiä kuten kasvi- ja kalarasvat. Monityydyttymättömät rasvahapot (pufa) sisältävät useita kaksoissidoksia. Osa monityydyttymättömistä rasvahapoista on ihmiselle välttämättömiä rasvahappoja, joita keho ei pysty itse syntetisoimaan ja niitä on saatava ruoasta. Ravinnon tyydyttyneiden rasvahappojen korvaamisella tyydyttymättömillä rasvahapoilla on havaittu olevan veren kolesteroliarvoja parantava vaikutus. *

Mufa cis

  • Mittayksikkö: gramma, g

Ruoasta saatava rasva on triglyseridinä, joka sisältää kolme rasvahappoa. Rasvahapot määräävät rasvan ominaisuudet. Paljon tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävät rasvat ovat pehmeitä tai öljymäisiä kuten kasvi- ja kalarasvat. Yksittäistyydyttymättömissä rasvahapoissa (mufa) on yksi kaksoissidos. Ravinnon tyydyttyneiden rasvahappojen korvaamisella tyydyttymättömillä rasvahapoilla on havaittu olevan veren kolesteroliarvoja parantava vaikutus. *

Safa

  • Mittayksikkö: gramma, g

Ruoassa rasva esiintyy triglyseridinä, joka sisältää kolme rasvahappoa. Rasvahapot määräävät rasvan ominaisuudet. Rasvat, joiden rasvahapot ovat pääasiassa tyydyttyneitä, ovat huoneenlämmössä kiinteitä. Tyydyttyneissä rasvahapoissa (safa) ei ole yhtään kaksoissidosta ja niiden reaktiivisuus on vähäinen. Tyydyttyneiden rasvahappojen runsas käyttö nostaa veren LDL-kolesterolipitoisuutta. Eläinrasvat ovat suurin tyydyttyneiden rasvahappojen saantilähde. *

Rasvahapot trans

  • Mittayksikkö: gramma, g

Transrasvahappoja muodostuu pehmeistä rasvahapoista öljyjen kovettamisprosessin aikana. Lisäksi transrasvahappoja muodostuu märehtijöiden pötsissä, minkä seurauksena voissa ja maidossa on pieniä määriä transrasvahappoja. Transrasvahapot toimivat elimistössä tyydyttyneiden rasvahappojen tavoin. Suomalaisten transrasvahappojen saanti on pientä, alle 1% kokonaisenergiasta, kun taas kovia tyydyttyneitä rasvahappoja saadaan runsaammin, noin 14% kokonaisenergiasta. *

Rasvahapot n-3

  • Mittayksikkö: gramma, g

N-3-rasvahapot ovat monityydyttymättämiä rasvahappoja. N-3-rasvahappoja on esimerkiksi alfalinoleenihappo, jota on runsaasti rypsiöljyssä, pellavansiemenissä ja saksanpähkinöissä sekä eikosapentaeenihappo ja dokosaheksaeenihappo, joita on runsaasti kalassa. *

Rasvahapot n-6

  • Mittayksikkö: gramma, g

N-6-rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja. N-6-rasvahappoja ovat linolihappo, jota on runsaasti kasviöljyissä, pähkinöissä ja siemenissä sekä arakidonihappo, jota on lihassa. *

Rasvahappo 18:2 cis,cis n-6 (linolihappo)

  • Mittayksikkö: gramma, g

Linolihappo on ihmiselle välttämätön rasvahappo, joka on saatava ruosta. Siitä muodostuu arakidonihappoa, joka on pitkäketjuisten rasvahappojen (eikosanoidien) esiaste. Eikosanoidit ovat hormonien kaltaisia yhdisteitä, joilla on tärkeitä fysiologisia tehtäviä mm. verenkiertoelimistössä ja ruoansulatuskanavassa. Linolihappo toimii ihon rasvahappona ja sen puute aiheuttaa ihon kuivumista ja hilseilyä. Kasviöljyt sisältävät runsaasti linolihappoa. *

Rasvahappo 18:3 n-3 (alfalinoleenihappo)

  • Mittayksikkö: gramma, g

Alfalinoleenihappo on ihmiselle välttämätön rasvahappo. Se on monityydyttymättömien, pitkäketjuisten omega-3-sarjan rasvahappojen esiaste. Näitä alfalinoleenihapon johdannaisia on runsaasti aivoissa ja silmän verkkokalvolla. Alfalinoleenihappo toimii eikosanoidien lähtöaineena. Eikosanoidit ovat hormonien kaltaisia yhdisteitä, joilla on useita fysiologisia tehtäviä verenkiertoelimistössä ja ruoansulatuskanavassa. Alfalinoleenihappoa on paljon kasviöljyissä. *

Rasvahappo 20:5 n-3 (EPA)

  • Mittayksikkö: gramma, g

Eikosapentaeenihappo (EPA) on n-3-sarjaan kuuluva monityydyttymätön rasvahappo, jota saadaan lähinnä kalasta. *

Rasvahappo 22:6 n-3 (DHA)

  • Mittayksikkö: gramma, g

Dokosaheksaeenihappo (DHA) on n-3 sarjaan kuuluva monityydyttymätön rasvahappo, jota saadaan kalasta. *

Kolesteroli (GC)

  • Mittayksikkö: gramma, g

Kolesteroli on rasvayhdiste, joka toimii rakenneosana kaikkien solujen solukalvossa sekä esiasteena steroidihormoneille ja sappihapoille. Kohonnut veren kolesteroli on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä. Ruoasta saatavan kolesterolin vaikutus veren kolesterolipitoisuuteen vaihtelee eri ihmisillä perinnöllisistä syistä. Kolesterolia on lähinnä eläinkunnan tuotteissa ja eniten eläinrasvoissa, rasvaisissa maitotuotteissa, lihassa ja kananmunissa. *

Sterolit

  • Mittayksikkö: gramma, g

Kasvissterolit ovat solukalvojen aktiivisia yhdisteitä, joista yleisimpiä ovat sitosteroli, stigmasteroli ja kampesteroli. Steroleita on kasviöljyissä, pähkinöissä, kokojyväviljassa ja kasviksissa. *

Kalsium

  • Mittayksikkö: milligramma, mg

Kalsiumin tärkein tehtävä on toimia luuston keskeisenä rakennusaineena. Lisäksi se osallistuu veren hyytymiseen ja solujen väliseen viestintään. D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin imeytymiseen. Parhaita kalsiumin lähteitä ovat erilaiset maitotuotteet, mutta kalsiumia saadaan myös lehtivihanneksista ja kaloista. Kalsiumin tarve on suurin kasvuikäisillä lapsilla sekä raskaana olevilla ja imettävillä. Vaihdevuosien jälkeen kalsium estää naisilla luun haurastumista. *

Rauta

  • Mittayksikkö: milligramma, mg

Rauta on veren hemoglobiinin rakenneosa ja osallistuu hapenkuljetukseen. Se on osana monissa entsyymeissä, joita tarvitaan aineenvaihduntareaktioissa. Eläinkunnan tuotteista saatava hemirauta imeytyy paremmin kuin kasvikunnan ei-hemirauta. Rautaa saadaan lihasta, sisäelimistä ja täysjyväviljasta. Samanaikaisesti nautittu C-vitamiini edistää raudan imeytymistä ja imeytymistä estävät tee, kahvi ja maitotuotteet. Raudanpuute ilmenee anemiana matalan hemoglobiinin seurauksena. *

Jodidi (jodi)

  • Mittayksikkö: mikrogramma, µg

Jodi on kilpirauhashormonin ainesosa, ja jodin puute aiheuttaa struumaa. Jodin lähteitä ovat jodioitu ruokasuola ja merikalat. *

Kalium

  • Mittayksikkö: milligramma, mg

Kalium on solunsisäinen ioni, jolla on merkitystä verenpaineen säätelyssä ja lihasten toiminnassa. Puutosta tavataan lähinnä vain lisääntyneen kaliumin erityksen seurauksena nesteenpoistolääkityksen yhteydessä. Puutosoireita ovat lihasheikkous ja sydämen toimintahäiriöt. Kaliumia saadaan kasviksista, erityisesti perunasta sekä maitotuotteista. *

Magnesium

  • Mittayksikkö: milligramma, mg

Magnesiumia tarvitaan mm. hermo-lihasimpulssien syntymiseen, DNA:n synteesiin ja elimistön lukuisiin entsymaattisiin reaktioihin. Hyviä magnesiumin lähteitä ovat täysjyvävilja, kasvikset sekä sisäelimet ja liha. Puutos liittyy tavallisesti alkoholismiin, munuaissairauteen tai pitkäaikaiseen nesteenpoistolääkkeiden käyttöön. Seurauksena voi olla lihaskramppeja, hermoston ja lihasten yhteistoiminnan häiriöitä. *

Natrium

  • Mittayksikkö: milligramma, mg

Natrium esiintyy suurimmaksi osaksi klooriin sitoutuneena natriumkloridina eli ruokasuolana. Koostumustaulukoissa elintarvikkeesta ilmoitetaan natrium- ja suolapitoisuus. Natriumia voi olla ruoassa myös vapaana. Elintarvikkeen suolapitoisuus saadaan kertomalla natriumin määrä 2,5:lla. Natriumin tehtäviä elimistössä ovat hermoimpulssien kuljetus sekä nestetasapainon ja osmoottisen paineen säätely. *

Suola

  • Mittayksikkö: milligramma, mg

Natrium esiintyy luonnossa lähinnä natriumkloridi-yhdisteenä. Natriumin tarvitaan elimistössä hermoimpulssien kuljetukseen, lihasten toimintaan sekä kehon nestetasapainon ja osmoottisen paineen säätelyyn. Suomalaiset saavat suolaa ruoasta noin kaksinkertaisesti suosituksiin verrattuna. Runsas suolan käyttö liittyy verenpainetaudin syntyyn. Lisäksi liiallinen suolan saanti aiheuttaa turvotusta ja häiriöitä munuaisten toiminnassa. Suomalaiset saavat suolaa eniten lihavalmisteista ja leivistä. *

Fosfori

  • Mittayksikkö: milligramma, mg

Fosfori on kalsiumin jälkeen ihmiselimistön runsain kivennäisaine, ja noin 85 % siitä on luustossa kalsiumfosfaattina. Fosfori on elimistössä myös solujen välittömänä energianlähteenä toimivan ATP:n eli adenosiinitrifosfaatin osa. Fosforia tarvitaan soluissa useiden muiden yhdisteiden rakenneosana sekä happo-emästasapainon säätelyssä. Fosforia on useimmissa elintarvikkeissa. Suomalaiset saavat sitä pääasiassa maidosta sekä viljavalmisteista. *

Seleeni

  • Mittayksikkö: mikrogramma, µg

Seleeni toimii elimistössä rasva-aineenvaihdunnassa glutationiperoksidaasientsyymin rakenneosana. Glutationiperoksidaasi on soluissa antioksidanttina, joka suojaa soluja haitalliselta hapettumiselta. Lisäksi seleeni sitoo elimistössä raskasmetalleja. Seleeniä on varsinkin täysjyväviljassa, lihassa ja kalassa. *

Sinkki

  • Mittayksikkö: milligramma, mg

Elimistössä sinkki on sitoutunut entsyymeihin, joita tarvitaan useissa aineenvaihduntareaktioissa. Sinkki vaikuttaa myös kasvuun ja kehitykseen, minkä vuoksi sinkin puute kasvuikäisillä lapsilla ja nuorilla aiheuttaa kasvun hidastumista. Hyviä sinkin lähteitä ovat mm. täysjyvävilja, pähkinät ja naudanliha. *

Folaatti (HPLC)

  • Mittayksikkö: mikrogramma, µg

Folaatti eli foolihappo on vesiliukoinen vitamiini, joka toimii elimistössä koentsyyminä aminohappojen ja nukleotidien aineenvaihdunnassa. Finelin foolihappo on summattu foolihaposta ja erilaisista folaattiyhdisteistä. Foolihapon hyviä lähteitä ovat tuoreet kasvikset, hedelmät ja marjat, pavut, täysjyvävilja sekä maksa. Foolihapon puute aiheuttaa megaloblastisen anemian. *

Niasiiniekvivalentti NE

  • Mittayksikkö: milligramma, mg

Niasiini kuuluu B-ryhmän vitamiineihin. Niasiinin aktiivisia yhdisteitä ovat nikotiiniamidi ja nikotiinihappo. Niasiinin esiasteena elimistössä toimii tryptofaani. Niasiini toimii koentsyyminä hapetusreaktioissa. Niasiinin puutoksesta aiheutuu pellagraksi kutsuttu sairaus. Niasiinin lähteitä ovat täysjyvävilja ja pähkinät. *

Niasiini (nikotiinihappo + nikotiiniamidi)

  • Mittayksikkö: milligramma, mg

Niasiini kuuluu B-ryhmän vitamiineihin. Niasiinin aktiivisia yhdisteitä ovat nikotiiniamidi ja nikotiinihappo. Niasiinin esiasteena elimistössä toimii tryptofaani. Niasiini toimii koentsyyminä hapetusreaktioissa. Niasiinin puutoksesta aiheutuu pellagraksi kutsuttu sairaus. Niasiinin lähteitä ovat täysjyvävilja ja pähkinät. *

Pyridoksiini vitameerit (vetykloridi) (B6)

  • Mittayksikkö: milligramma, mg

Pyridoksiini vitameerit eli B6-vitamiini on ryhmä aineita, joilla on B6-vitamiini-aktiivisuus. Ryhmään kuuluvat vapaa pyridoksiini, pyridoksaali ja pyridoksamiini. Pyridoksiini on vesiliukoinen vitamiini, joka toimii elimistössä koentsyyminä mm. aminohappo- ja hiilihydraattiaineenvaihdunnassa. Hyviä pyridoksiinin lähteitä ovat sianliha, siipikarja, kala ja täysjyvävilja. Pyridoksiinin puutteeseen liittyy luuston ja hermoston häiriöitä. *

Riboflaviini (B2)

  • Mittayksikkö: milligramma, mg

Riboflaviini on vesiliukoinen B2-vitamiini, joka toimii elimistössä lähinnä koentsyyminä hapetus-pelkistysreaktioissa sekä rasvahappojen hajotuksessa ja synteesissä. Riboflaviini on ruoassa yleensä sitoutuneena proteiiniin, joten runsasproteiiniset ruoat ovat myös hyviä riboflaviinin lähteitä. Näitä ovat mm. maito, liha ja pavut. Riboflaviinin puutosoireita ovat suupielten ja suun haavat sekä ihottuma kasvoissa. *

Tiamiini (B1)

  • Mittayksikkö: milligramma, mg

Tiamiini on vesiliukoinen B1-vitamiini, joka esiintyy elimistössö pääasiassa tiamiinipyrofosfaattina (TPP). TPP on koentsyymi, jolla on tehtäviä mm. hiilihydraattiaineenvaihdunnassa. Parhaita tiamiinin lähteitä ovat sianliha, täysjyvävilja ja pavut. Tiamiinin puutosta tavataan enimmäkseen alkoholisteilla, oireina on ruokahaluttomuutta, väsymystä, lihasheikkoutta ja hermostovaurioita. *

B12-vitamiini (kobalamiini)

  • Mittayksikkö: mikrogramma, µg

B12-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joka toimii elimistössä koentsyyminä mm. proteiini-, rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihdunnassa. B12-vitamiinia on yksinomaan eläinkunnan tuotteissa, joista parhaimmat lähteet ovat maksa, kala, liha ja maito. B12-vitamiini varastoituu elimistöön ja varasto riittää vuosiksi, mikä estää puutosten ilmenemisen. *

C-vitamiini

  • Mittayksikkö: milligramma, mg

C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joka edistää kasvua sekä luuston ja hampaiden muodostumista. Se toimii myös antioksidanttina eli suojaa elimistöä haitalliselta hapettumiselta. C-vitamiinia saadaan kasviksista, hedelmistä ja perunasta. C-vitamiinin liian pieni saanti aiheuttaa väsymystä ja infektioherkkyyttä, pitkäaikainen puute voi johtaa keripukkiin. *

A-vitamiini RAE

  • Mittayksikkö: mikrogramma, µg

A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka osallistuu mm. näköaistimuksen syntyyn, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä lisääntymiseen. A-vitamiinivaikutus on retinolilla, retinoideilla sekä eräillä karotenoideilla, jotka elimistössä muuttuvat retinoliyhdisteiksi. Elintarvikkeen retinolien ja karotenoidien yhteenlaskettu A-vitamiinivaikutus ilmoitetaan retinoliekvivalentteina (RAE). Parhaita A-vitamiinin lähteitä ovat maksa, maitotuotteet, ravintorasvat ja kasvikset. *

Karotenoidit

  • Mittayksikkö: mikrogramma, µg

Karotenoidit toimivat kasvikunnan tuotteissa hapettumista ehkäisevinä yhdisteinä ja väriaineina. Karotenoidipitoiset kasvikset ovat väriltään keltaisia, vihreitä, punaisia tai oransseja. Finelissä karotenoidien yhteismäärä kuvaa kaikkien karotenoidien määrää: beetakaroteeni, alfakaroteeni, kantaksantiini, lykopeeni, luteiinii ja kryptoksantiini. Osa karotenoideista toimii A-vitamiinin esiasteina. *

D-vitamiini

  • Mittayksikkö: mikrogramma, µg

D-vitamiinia saadaan ruoasta, mutta lisäksi D-vitamiinia syntyy auringonvalon vaikutuksesta iholla. Se on rasvaliukoinen vitamiini, jota tarvitaan luun ja hampaiden muodostumissa ja kalsium- ja fosforiaineenvaihdunnassa. Hyviä lähteitä ovat kalat, vitaminoidut maitotuotteet sekä margariinit ja kasvirasvalevitteet. Suomalaisille tärkeä D-vitamiinin lähde on myös D-vitamiinivalmisteet, joiden käyttöä suositellaan lapsille, nuorille ja yli 60-vuotiaille sekä raskaana oleville ja imettäville. D-vitamiinivalmisteen käyttöä suositellaan, koska nykyinen saanti on näissä ryhmissä riittämätöntä. D-vitamiinin puute voi aiheuttaa lapsilla riisitautia ja aikuisilla osteomalasiaa eli luun pehmenemistä. D-vitamiinimäärät voidaan ilmaista mikrogrammojen lisäksi myös kansainvälisinä yksikköinä (KY), jolloin 1 µg = 40 KY. *

E-vitamiini alfatokoferoli

  • Mittayksikkö: milligramma, mg

E-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka pitää yllä solukalvon rakennetta ja toimii antioksidanttina suojaten elimistön monityydyttymättömiä rasvahappoja vapailta radikaaleilta ja hapettumiselta. Hyviä lähteitä ovat kasviöljyt, täysjyvävilja ja pähkinät. E-vitamiinin puute on Suomessa harvinainen. *

K-vitamiini

  • Mittayksikkö: mikrogramma, µg

K-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka on välttämätön veren hyytymistekijöiden muodostumiselle. Hyviä lähteitä ovat parsakaali, lehtikaali, pinaatti ja muut vihreät lehtikasvikset sekä kasviöljyt ja maksa. Kasviksissa K-vitamiini esiintyy fyllokinonina ja lihassa menakinonina. Ihmisen suolistobakteerit pystyvät tuottamaan menakinonia. Vitamiinin puutos on harvinaista. *


* = Fineli.fi THL ylläpitämä